-->

perjantai 30. lokakuuta 2015

1 päivää Halloweeniin - matopiirakka

Terminä "matopiirakka" on peräisin Susanna Gretzin mainiosta kuvakirjasta "Sinun vuorosi, Roope!" (josta löytyi esittelykin, kappas), jossa päähenkilön lempiherkuksi mainitaan matopiirakka. Matopiirakka kuulostaa myös aikamoiselta halloweenherkulta, eikös vain?

Joskus vuosia sitten teimme kaverin kanssa synttärikakuksi yhdenlaista matopiirakkaa, nimittäin täytekakkua joka oli koristeltu karkkimadoilla. Siitä revittiin huumoria tuoreeltaankin, ja vielä enemmän kun jämät olivat olleet yön yli jääkaapissa ja karkkimadot muuttuneet todella kummallisiksi imettyään kosteutta kermavaahdosta.

Täytekakku ei tietenkään ole piirakka - voisiko matopiirakka olla jotain juustokakun tyyppistä? Muistelin saksineeni pari vuotta sitten Ruotsin reissulla talteen maitopurkin kyljessä olleen jogurtti-juustokakun ohjeen, koska se oli liivatteeton - täyte oli käytännössä jogurttia ja kananmunaa. Samoihin aikoihin vastaan tuli Pirkka-ohje rukiinen omenapiirakka, jossa oli hyödynnetty valmista piirakkapohjaa ja samantyyppistä täytettä. Matopiirakka syntyi sitten improvisoimalla noiden kahden reseptin pohjalta. Koska alkuperäisessä ruotsalaisessa ohjeessa juustokakun pohja oli tehty piparkakkumuruista, valitsin pohjaksi piparkakku-valmistaikinan.




Koska tiedostin, että lopputulos voisi olla suunnilleen mitä hyvänsä tosi hyvästä tosi hirveään, päätin käyttää kakkuvuokan sijaan muffinssivuokia, niin piirakat olisivat vähän helpommin tuhottavan kokoisia. Niinpä täytettäkin tarvitsi vähemmän - päädyin ratkaisuun, jossa oli yksi muna ja sekoitettuna mansikka- ja mustikkajogurttia sen verran kuin juomalasiin mahtui, ja hyvin riitti täytteeksi. Paistoaika oli noin 20 minuuttia - varttikin olisi ollut tarpeeksi piparkakkupohjille, mutta täyte näytti vielä nestemäiseltä kun otin piirakat uunista. Kun ne olivat jäähtyneet vähän, lykkäsin karkkimadot pinnalle, ja täyte paljastuikin hienosti hyytyneeksi.

Harmikseni en löytänyt liivatteettomia karkkimatoja mistään koluamistani irtokarkkilaareista. Muutenkin kaikki hauskat halloween-muotoillut karkit tuntuvat sisältävän liivatetta - ehkä siinä liivatteettomien halloween-karkkien jahtaamisessa on sitten haaste ensi vuoden kalenteria varten.

Valitsin vähän matomaisemman karkin sijaan pääasiassa vadelma- ja laku-toukat, koska viikon teema oli "Halloween ihmemaassa", joskaan sauhuttelevaa toukkaa ei kylläkään nautita piirakassa. Ja mahtui piirakoihin yksi vähän matomaisempikin karkki (maku sama, mutta valmistaja eri).

Piirakoitten jäähtyessä jääkaapissa olivat karkkimadot sulaneet melko villisti siihen päälle. Efekti oli siis taas erilainen kuin täytekakun kanssa... Jääkaapissa jäähtymisestä seurasi toinenkin havainto - näköjään piparkakkutaikina pitää muotonsa vaikka vuokan ottaisi pois. Jos siis tarvitset syystä tai toisesta aivan hillittömän määrän matopiirakoita, voit uusiokäyttää vuokat seuraavaan erään.


Lopputulos oli kyllä ihan maistuvaista, eli matopiirakkaa uskaltaa tehdä toistekin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti