Voihan viski (ja muutkin juomat)!

Siinä vaiheessa, kun velloi suurin kohu siitä, että yksityisiä bloggaajia oli kielletty mainitsemasta sanaa "viski" blogeissaan, suunnittelin liittyväni kapinaan ja tekeväni viski-aiheisen sympatiabloggauksen. Vaikka hyvin suunniteltu on puoliksi tehty ja niin pois päin, pakkaa matka tuumasta toimeen venymään usein melko pitkäksi tai sitäkin pidemmäksi. Sittemmin on jo varmistunut, ettei yksityisten bloggaajien sananvapautta olla rajoittamassa jatkossakaan, mutta kun olin jo miettinyt, miten askartelublogin ja viskin saa yhdistettyä, niin mitäs sitä suotta hyvää ideaa hukkaan heittämään.


Neulomusten mukana kuljettamiseen tarkoitetun rasian esittelinkin jo joskus aikoja sitten, ja se pitänee mainita siksikin, että bourbonit lasketaan viskeihin... Rasian historia "löytynyt laivalta" on ihan totta. Olin pitkään laivalla töissä. Siinä missä jotkut asiakkaat suhtautuvat pullojen hauskoihin pakkauksiin keräilytavarana, toisille tärkeämpi on pullo sisältöineen ja pakkaus jää roskiinheitettäväksi - ja joskus sitä työntekijänä sitten pelasteli hienoja ja uudelleenkäyttökelpoisia pakkauksia roskikselta muuhun käyttöön. Niin kuin Jack Daniels-rasian neuletarvikerasiaksi tai Absolut Vodka-pullon paljettikoristeisen pussukan penaaliksi.

(Absolut Vodkan nahkainen ja niittinen pussukka olisi ollut hauskempi, mutta sellaista en sattunut ikinä löytämään roskiin menossa. Oli siis tainnut olla monen muunkin mielestä hauskempi.)

Muistan, että joskus nuorena pullot olivat ihan parhaita kynttilänjalkoja, ja mitä koristeellisemmat steariinivanat valuivat pullon kylkiin, sitä parempi. Jossain vaiheessa kynttilänjalkapullot kuitenkin poistuivat taloudesta - osa varmaan meni rikki ajan kanssa, osaan kyllästyi. Vanhemmiten kynttilöiden polttaminen jäi vähemmälle. Jotain sinne päin. 

Jura Superstition-pullossa on kuitenkin hieno ankh, joka houkutteli säästämään pulloa esimerkiksi vaikka kynttilänjalkakäyttöön. Paitsi että unohdin sen pitkäksi aikaa kaapin perukoille, kunnes jossain joko tuli vastaan tai muistui mieleen aikojen takaa hieno niksipirkka-niksi: Kukkienkasteluvettä voi jemmata hienoihin pulloihin ikkunalaudalle kukkasten sekaan, käyttää tarpeen vaatiessa ja sitten täyttää taas uudestaan! Muistaakseni alkuperäisessä niksissä puhuttiin pienistä ja värikkäistä pulloista. No höh, pieniä ja värikkäitä pulloja olisi pitänyt mennä erikseen hankkimaan jostain! Sen sijaan kaapissa oli tuo Jura-pullo odottamassa sopivaa uusiokäyttöä. Ladataanpa se ikkunalaudalle pikantiksi lisäksi sisustukseen!

(Kuvassa ei ole kuihtunut ruukkukukka ja uusia taimia, vaan stevia, joka on ruukussa sijaitsevasta tyvestään kurpsahtanut, mutta kurottelee kuvassa oikealla näkyvillä verevillä varsillaan kaikkialle muualle kuin kotiruukkuunsa.)

Ehkäpä tarkoituksella koristeellisiksi tehdyt pullot, vaikkapa tämä likööripullo, ovat pikantimpia lisiä sisustukseen.  Joo, ei paha. (Vieressä tarmokas uglipuun alku.)


Jossain vaiheessa olisin himoinnut Balblairin steampunk-pulloa, mutta se paljastuikin sitten vain mainoksessa olleeksi kuvaksi, ja oikeat pullot huomattavasti vähemmän koristeellisiksi.

Cardhun nahkalaukulle pitäisi myös keksiä uusiokäyttöä. Se on huomattavan käyttökelpoisen näköinen, mutta varsinainen loistoidea vielä uupuu.

Ehkäpä Cardhu-laukunkin voisi ottaa palvelemaan käsityötarkoituksia, ja tunkea langat ja puikot sinne, pois olohuoneen pöydältä? Laukussa on kuitenkin sen verran kapeasti tilaa, ettei sinne mahdu juuri mitään sukkia ja yhtä kerää isompaa.

Ehkä sitä voisi käyttää myös eväslaukkuna? Mehupullo ja banaani mukaan. Ehkä eväsleipäkin mahtuu. Omena ei kyllä mahtunut, kun kokeilin. Lisäksi juuri kuvauksen hetkellä banaanit olivat loppu, joten kuvassa on sen sijaan kurkku.

Joulukortteja skräppäyskerhossa

 Littoisten kirjaston skräppäyskerho veti taas puoleensa. Tällä kertaa en edes yrittänyt tehdä skräppialbumia - sitten viime kerran olin löytänyt ne kauan kadoksissa olleet valokuvat, joita siihen tarkoitukseen viimeksi kaipailin, mutta ei niistä oikein mikään NYT näyttänyt inspiroivalta. Heittäydyin siis hyvällä omatunnolla korttiaskartelun kimppuun.

Viimeksi askartelumateriaaleista tuli vastaan hehkeä heppaboordi, joka näytti ihan siltä, että sillä koristeltu kortti pitäisi lähettää äidilleni. Siispä ensiksi etsin sen käsiini   ja sommittelin sen kanssa muitakin koristeita samalle pohjalle. Tosin jotenkin merkillisesti toinen ruskea kiila tarttui tehokkaasti liian vasemmalle ja jäi melkein kokonaan vaaleanvihreäruudullisen palasen alle. Höh. Kirjekuori piti tietenkin myös koristella korttiin mätsääväksi. Tässä kortissa ei vielä mitään kauhean jouluista ole, paitsi että nuo sabluunatähdet muistuttavat kovasti piparkakkuja :D

 

Ja kuten viimeksi, tälläkin kertaa mukana oli  inspiraationlähteeksi, koristeeksi ja yleistä leimalesottamista varten ihana lainaleima (siis alkujaan letterboxing-postal) - nimimerkki Woodshedin kaivertama  preeriapöllö! Preeriapöllön käyttäminen joulukorttiin alkoi oikeastaan vitsinä, mutta tykästyin kyllä lopputulokseen. Taustan talvinen taivas on tehty mustetta töpöttämällä, ja kun värikin oli vähän oletettua tummempi, siitä tuli yllättävän myrskyisen näköinen. Ja tuikea tonttu tuli preeriapöllöstä. Lumihiutaleet maassa on leikelty kuvioleikkureilla paperista, jossa luki erilaisilla fonteilla "hyvää joulua" - ja kirjekuori on somistettu tyyliin sopivaksi käyttämällä sitten niitä lumihiutalepaperin jämiä sabluunana. Tonttuhattu on punaista paperia (ja sainkin etsiä aika tavalla löytääkseni sopivan punaista paperia sopivan pienen kaistaleen, kun en kehdannut korkata isoa arkkia saksiakseni vain pikkuruisen hatun jostain kulmasta.)

 

 Seuraava kortti syntyi nopeasti improvisoiden - pullo glitterliimaa kaatui nurin, ja tietenkin ilman korkkia. Yritettiin sitten pelastella pöydällä lainehtinutta liimaa takaisin pulloon, tai edes johonkin askarteluun. Jotkut olivat tehneet kortteihinsa tosi hienoja kransseja kuusenoksa-kuvioleikkurilla, ja niitä vähän kadehtiessani päähäni pälkähti kokeilla, kuinka kuusen näköisen kuusen niistä oksista saa kasattua. Kuva ei oikein tee oikeutta sille, miten valaistulta kuusi näyttää jostain kulmasta katsottuna, kiitos sen glitterliiman, jonka pelastamisesta koko kuusenkasaamisprojekti sai alkunsa :D Lumi kuusen alla on revittyä kuitupaperia. Aika mukava pinta tuli siitäkin.

 Loppukuvaksi vielä haahkoja kerhotapaamisen jälkeisessä pimeydessä.

Keijupuutarhat menivät talvilevolle

Kuoppasin amppelit kasvimaahan pakkaselta turvaan talveksi. Saa sitten nähdä keväällä kuinka on tarhojen käynyt.

Pikku kärpässienimökin otin pakkaselta turvaan sisätiloihin. Yritin irrottaa myös toisen tarhan keraamista lammikkoa, mutta sepä olikin niin tiukassa, etten saanut sitä irti. No, jospa se olisi sen verran maan sisässä, ettei pakkasissa halkeaisi?