Uusi leimasin

Eihän tämän pitänyt pelkkä neuleblogi olla, vaikka askartelut ja puuhailut onkin viime aikoina keskittyneet kovasti siihen suuntaan. Menin tekemään jonkun sensorttisen uudenvuodenlupauksen, että joko opettelisin jonkun uuden taidon tai verestäisin jotain vanhaa, mutten ole tehnyt sen eteen vielä mitään. Toisaalta vuottakin on kulunut vasta ensimmäinen kuukausi...

Mutta esitelläkseni jotain muutakin kuin neuleita, tässä sitten männäviikolla kaiverrettu uusi leimasin. Pohjana toimi joku Tiimarin halpis-kumi ja kaiverrusvälineenä taas ruuvimeisseli, kun ei ole vielä tullut vastaan varsinaisesti kaiverrukseen tarkoitettuja käsityökaluja.

Ensiksi piirrettiin tavoiteltu kuva kumiin... (ihan vapaalla kädellä piirsin, en ole vielä kokeillut jonkun valmiiksi valitun kuvan siirtämistä leimasimelle)

Lopputulos näytti tältä. Saatan vielä syventää siipiä, koska en ole varma johtuuko reunojen suttuisuus liian pienistä syvyyseroista vai siitä, etten painanut leimaa paperiin ihan tasaisesti.

Nyt muuten vähän harmittaa, etten ostanut Tiimarin loppuunmyynneistä useampaa väriä pieniä leimasintyynyjä! Enkä vielä ole päättänyt, mitä tällä leimasimella teen (paitsi koristelen kaikki kirjekuoreni lähiaikoina lähtevää postia). Tekisinkö siitä postitse kiertävän letterboxin, vai piilottaisinko lodjuna jonnekin luontoon?

No lisää sukkia!

Lähiaikoina valmistui pari Merenkulkijaa Seitsemästä veljeksestä. Päädyin tekemään ne 2,5 mm:n puikoilla, ja silti tuli ihan valtavan leveät. Oma jalkani ei ole ihan niin leveä, vaikka pituutta riittääkin maata pitkin ihan kiitettävästi. Värin olin valinnut oman maun mukaan, joten kaipa niitäkin silti tulee käytettyä, ellei liikaleveys rullaudu kengissä kauhean epämukavasti, jolloin pitäisi etsiä sukille uusi vastaanottaja.

Joku Buddha haluaa taas tarkastaa uudet sukat.

Tykkään tuosta palmikkokuviosta kyllä kovasti, vaikka siitä aluksi tulikin ihan karmeaa syheröä. Jossain vaiheessa tajusin, että syhertely saattoi johtua myös siitä, että välillä olin lukenut ohjekuvaa jotenkin väärään suuntaan! Oivallus saattoi tapahtua jossain vaiheessa parin toisen sukan aikana, eli ei mitenkään liian pian.

Ensimmäisen version jälkeen olin muutenkin jo viisaampi, ja kun kiva koristekuvio toi mieleen esimerkiksi haltiat, päätin tehdä toiset, ja kaventaa mallia nyt kun olin jo hahmottanut miten se käyttäytyy kolmiulotteisessa muodossa. (Asiaan saattoi myös vaikuttaa se, että piti katsoa telkkaria mutta ei ollut yhtään neuletta kesken, joten uusi oli tietenkin aloitettava.)

Sovelsin ohjetta sen verran, että silmukkamäärä on 40 eikä 52. Kuvion puikoilla silmukkamäärä on ohjeen mukainen ja lopuilla puikoilla sitten vastaavasti vähemmän.  Puikkokokokin on jo peräti se perinteinen 4. Toivottavasti lopputulos on istuvampi.