-->

keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Joululahjoilla retostelua 2015

 Jokunen sukka tuli taas neulottua joululahjoiksi, ja enimmäkseen jo kesällä. Kun kuvilla ei viitsinyt etukäteen spoilata, ei niitä kuvia aina tullut edes otettua - näköjään oheinen kuva on ainoa noista minimarikeista, jotka tuli tehtyä Nalle-kerän lopusta ensimmäisen marike-kokeilun jälkeen. Ensimmäiset mariket aikuisen jalkaan toistivat kuviota neljällä puikolla, joten lapsen jalkaan tuleviin sukkiin käytin vain kolmea puikkoa. En kylläkään enää muista esimerkiksi kantapään silmukkamääriä.

Samassa kuvassa on myös toinen sukkapari samaan perheeseen, nimittäin toisen merenkulkija-mallin sovellus 7 Veljestä-raitalankaan, jonka sävyjä lahjan saaja oli joskus ihastellut kauppareissulla. Niistä tuli sitten räpsittyä jokunen kuva enemmänkin, ihmetellessäni palmikon ja raitojen yhteen asettumista niin oikealta kuin nurjaltakin puolelta.




Kaniharrastajalle piti sitten laatia omat pupujusSukat. Näissä oli ehkä vähän jämälankameininkiä - ostin kyllä vaaleanpunaisen Ville-langan näitä varten vasiten, mutta sepä otti ja loppui kesken ennen aikojaan, joten kärkiin löytyi apu jämälankavarastosta. Pupuista piti tuleman valkoisia (tai vaaleita) ihan tarkoituksella - mutta niinpä vain loppui vaalea raggegarnkin kesken! Lisäksi vähän sähläsin töpöhäntiä neuloessa ja osalle tuli erikokoiset hännät. Toisaalta vaihteleepa se häntien koko oikeillakin kaneilla...


Marike oli yllättävän hauska ja nopea kuvio neulottavaksi, joten ennen joulua tuli sitten palattua aiheeseen ja tehtyä lahjaksi vielä yhdet aikuisen mariket toisenvärisestä Nallesta, ja taas tuli vähän erinäköistä jälkeä.



(Auringonvalo on hassun keltaista tähän aikaan vuodesta... Ylempi kuva siis otettu auringonläikässä)

tiistai 15. joulukuuta 2015

Kanien kranssit

Papanaattorissa 3/2014 oli vinkkejä virikkeiden askarteluun kaneille. Mukana oli myös muutama askarteluohje tavallisista vessapaperirullan hylsyistä. Innostaisivatkohan ne kaneja uusiksi muotoiltuna? (Teollisuusvahvuiset rullahylsyt ovat olleet kova hitti sellaisenaan ja lähes sellaisenaan, mutta tavalliset vähemmän suosittuja.)

Rullahylsystä leikeltävä ja muotoiltava kranssi vaikuttaa jo ajankohtaankin sopivalta - siitä saa tuunattua jopa jouluisen näköisen.

Kranssin teko on sangen yksinkertaista - rullahylsy leikataan kampamaisesti, ja sitten taivutetaan ympyräksi tai puoliympyräksi. Ensimmäisen tein talouspaperirullasta, ja sen jälkeen havaitsin vessapaperirullat kovin lyhykäisiksi kranssitarkoitukseen yksinään. Komeampi kranssi tuli vessapaperirullista yhdistämällä kaksi.




Kranssi on tarkoitus täyttää heinällä ja sitoa kiinni - siis puolikkaat toisiinsa ja samalla kiinni häkin seinään. Sitomistarkoitukseen ostin erikseen paperi- ja juuttinarua, koska kanit kuitenkin pureskelevat myös kiinnitysvälineet. Narulla kiinnitin myös koristeeksi kranssiin noita nakertelurinkuloita, tai mitä värillisiä kroketteja pellettien seassa ovatkaan.
Valmiit kranssit kuvattu pahnapaalin päällä, joka on myös sellaisenaan oiva virike kanilaan.

Kranssit eivät jättäneet kaneja kylmäksi. Algoth ja Boogie ilahtuivat eniten täytteenä olevasta heinästä. Engla huomasi ensimmäiseksi koristekroketin ja alkoi kiskoa sitä. Batmobiili tykkää kaikesta pahvisesta, mutta ei vähääkään valokuvatuksi joutumisesta. Englan ja Batmobiilin kranssi oli myös ensimmäiseksi silputtu - ja ilmeisesti Batmobiili kävi myöhemmin silppuamassa myös Algothin ja Pippurin kranssin, koska nämä olivat sievästi kiskoneet sieltä vain heinää.
Boogie ei tykkää kuvatuksi joutumisesta yhtään enempää kuin Batmobiili

Engla suuntaa kohti kroketteja

perjantai 11. joulukuuta 2015

Muutamia kalenterisivuja

Tauko varsinaisessa kalenteriaskartelussa ei ole ollut ihan yhtä pitkä kuin tauko siitä postaamisessa, vaan jatkunut taustalla hiljaksiin. Alkuinnostuksen jälkeen ei kuitenkaan ihan joka sivusta tehnyt enää mieli ottaa ja postata kuvaa - aika samankaltaisia niistä tuli keskenään, oli kyseessä sitten leimaaminen sivuille tai muistilapuille.  Tässä nyt kuitenkin muutamia esimerkkejä.

Jossain vaiheessa keksin, että a5-kokoiselle sivulle sopii kivasti a5-kokoinen kirjepaperi tuomaan väriä ja vaihtelua.

Monet muistilapuista olivat jo Sentimental Circus-kuvioisia, ja niin kirjepaperikin, joten vaihtelun vuoksi piti keksiä myös jotain muuta :D

Sateenkaarimuistilaput puolestaan ovat 90-luvulta. Niistä sai yhdisteltyä asetelman jos toisenkin, ja tässä yksi.


Washi-teipeillä askartelu on itselleni aika vierasta aluetta, mutta piti sitäkin kokeilla, varsinkin kun oli hienoa syksyistä teippiä saatavilla.  Sen lisäksi joitain sivuja tuli koristeltua myös tavallisemmalla teipillä. (Ja leimattua viikkoon vahingossa 8 päivää. No hupsis!)



Pitänee jossain vaiheessa tehdä vielä kunnon postaus alkuperäisen muistikirjan välilehdistä ja kuinka ajattelin hyödyntää niitä kalenterikäytössä. Aiheesta tuli joskus juteltua Facebookin Fauxbonichi-ryhmässä jonkun kanssa, joka oli tuunaamassa samantyyppistä muistikirjaa. Meinasin linkata blogiin että näin olen omani kanssa tehnyt - ja vasta sitten huomasin, etten olekaan postannut niistä mitään sen kummempaa.

keskiviikko 9. joulukuuta 2015

Joulukalenteritouhu jatkuu, takuista huolimatta

Jatkoin joulukalenterisukkia - päädyin lopulta katkaisemaan molemmat langat pariinkin otteeseen takkujen selvittämistä varten. Sitten muistelin nähneeni myynnissä muutamassakin paikassa (yleensä Etsyssä mutta viimeksi myös torilla) keraamisia "lankakulhoja" joissa on koloja, joista langat tulevat ulos takkuuntumatta keskenään ja kerät mahtuvat pyörimään kulhossa. Koska lankakulho ei ollut ihan budjetin mukainen, päätin kokeilla ensin pahvilaatikoilla, toimiiko langan purkaminen kerän molemmista päistä sen kulkua ohjaavien apuvälineiden avulla. Toimii. Nyt sitten vain budjetoimaan lankakulhoa johonkin väliin ;)



Tässä kuva, jossa on toiseen sukkaan neulottu jo 8. päivän kuvio ja toiseen vielä ei. Pohjaväriksi valitsin tuollaisen petroolisen ja kuvioväriksi raitalangan. Olin miettinyt tekeväni jotain tuosta yhdistelmästä jo pidempään, mutten vielä keksinyt mitä, kun joulukalenteri osui kohdalle.

torstai 3. joulukuuta 2015

Haukkasinko liian suuren palan?

Viime vuonna törmäsin joulusukkakalentereihin (siis päivittäin julkaistaviin ohjeenpätkiin, joita noudattamalla saa itselleen jouluksi sukat) vasta siinä vaiheessa, kun ne olivat jo niin pitkällä, ettei ollut aikaa enää aloittaa ja kiriä kiinni. Työvuorolista ja muut harrastukset säätelevät tänäkin vuonna ajankäyttöä sen verran tiukasti, että ensimmäinen ajatukseni oli vain seurailla laiskasti millaisia ohjeita minäkin päivänä tulee EIKÄ ainakaan yrittää niitä itse. Mutta niinhän siinä sitten kävi, että päädyin kuitenkin mukaan neulomaan Niina Laitisen joulukalenterisukkia (linkki Facebookiin). Ohjeessa neulotaan kahta sukkaa yhtä aikaa, ja joka päivän luukussa on uusi kirjoneuleraita. Eivätkä ainakaan ensimmäiset luukut näyttäneet siltä, että neuleeseen tulisi pitkiä ja kiristäviä langanjuoksuja. En osaa loopata (eikä aikaa riittänyt opetteluun), mutta vapaana oli sattumalta kahdet saman kokoiset sukkapuikot - ja lankavarastossa pari kerää, joita olin ajatellut yhdistää kunhan keksisin sopivan mallin.  Netistä olin lukenut semmoista, että kahta sukkaa pystyy neulomaan yhtä aikaa eri puikoilla, jos vetää toiseen langan kerän sisältä - ja samasta lähteestä olin saanut sen käsityksen, että se on ihan helppoa. Langan pää esiin kerän päältä ja toinen sisältä, ja kohta on vipsis vaan sukat valmiit.

Enpä tiedä helppoudesta. Jos aikaa on valmiiksi vähän ja käytän viikon ainoasta vapaapäivästä tuntikausia muutaman kirjoneuleraidan parissa niin, että suurin osa ajasta menee repiessä lankaa aivan jäätävästä takusta ("neulon 15 min, selvitän takkua puoli tuntia, neulon 5 min, selvitän takkua 20 min, neulon 5 min, selvitän takkua taas 20 min"), niin touhun mielekkyys on melko kyseenalaista. Kyllähän ne langat menivät  hiukan takkuun cthulhu-lapasiakin neuloessa, mutta eivät kuitenkaan sellaiseen mitä ei olisi saanut selvitettyä.


Toinen joulukalenterisukkaohje, mitä olen vilkuillut laiskasti aikomattakaan osallistua, löytyy blogista Missä neuloimme kerran. Siinä pääpaino on väreissä, ja joka luukusta löytyy uusi ohjeistus seuraavan värin valintaan. Hauska idea, mutta olen kuitenkin vielä sen verran tuore neuloja, ettei varastoissani ole jämälankoja tarpeeksi montaa väriä joulukalenterin seuraamiseen neuloen.