-->

tiistai 12. maaliskuuta 2013

Muistikirjamaaliskuu - seuraavat kolme sivua

Olen edelleen jatkanut muistikirjamaaliskuun parissa, vaikka väliin osui tökkimisvaihekin. Minkä ehkä huomaa lopputuloksista. On kuitenkin ollut kivaa käydä katselemassa muiden tuotoksia, silloinkin kun omat ideat on olleet vähän vähissä.


Kymmenennen päivän tehtävä oli top ten-lista vapaavalintaisesta aiheesta. Siis periaatteessa kivaa, paitsi että jotenkin en keksinyt mitään, mistä olisin saanut aikaan kivan kokonaisuuden. Lopulta sain aikaiseksi liimata sivulle Voimasta saksitun sopulijoukon, jota olin ajatellut käyttää joka tapauksessa johonkin, ja seuraavana päivänä työvuorojen välisessä väsymyshorkassa listailin sillä hetkellä naurattaneita sanoja ja ilmaisuita, joista mikään ei ehkä ole ihan "stop the press"-ainesta.

 Joskus teini-ikäisenä pidin listaa oivallisista haukkumasanoista, ja "alatyylinen persimooni" oli listan kiistaton kunkku. (Muistamistani sen listan haukkumasanoista ei valitettavasti ollut tähän muistikirjatarkoitukseen, eikä niitä olisi edes riittänyt kymmentä.) Totesin myös, että tuokin kynä olisi syytä päivittää uudempaan.

 Yhdennentoista päivän tehtävä oli kertoa päivän syömisistään. Toistaiseksi nämä ruoka-aiheiset tehtävät on inspiroineet aika vähän, ja sattui vielä sellainen päivä, jolloin syömiset ei varsinaisesti olleet kovin kertomisen arvoisia :D Maanantaisin yleensä ulkoistan ruuanlaiton (mikäli pääsen töistä sellaiseen aikaan, että kantapaikassani tarjoillaan vielä lounasta), mutta tietenkään juuri tällä kertaa en. Koska päivän pääateria koostui nostalgisesti muinaisten opiskeluaikojen perusmätöstä, päätin sivua ensin teippailtuani tuoda siihen sittenkin elementtejä sen ajan decoilu/postijuttutyylistä, mihin kyseinen ruokalajikin kuului. Eli revittyä paperia ja kimallekontaktimuovia - niin, ja siihen aikaanhan kirjepaperia koristeltiin muun muassa vesivärein värittämällä. Oikeastaan tuosta väripaperista tuli ihan hieno. Tungin sekaan kalatarroja käyttääkseni niitäkin edes johonkin.



 Vesiväritettyyn paperiin tykästyttyäni tuli visio tälläisestä sivusta, jonka päätin toteuttaa seuraavaksi - aiheesta riippumatta. Onneksi kahdennentoista päivän aihe oli "lainaus josta pidät", eikä esimerkiksi kolmiulotteinen sommittelutehtävä tulitikuista ja paperihaitareista, niin pääsin jopa käyttämään ideaani. Siis puu vesivärein paperille, joka on valmiiksi revitty sivulle sopivan kokoiseksi - niin että taustalle mahtuu tummat kehykset ja niihin kimalleliimapisaroita koristeeksi. Ajattelin ensin liimailla kehykset mustasta paperista, mutta päädyinkin värittämään ne vahavärillä. Ja kyllä, värittelin ne ennen kuin liimasin puuta siihen päälle.


Lainauksen keksiminen olikin sitten haastavampaa. Kun puusta tuli niin kiva, tuntui joku luontoaiheinen lainaus sopivammalta kuin sitaatti robotista ja sillivoileivästä, tai joku "elämä on kuin päärynäpurkki, vain soikeampi"-lohkaisu. Käytin pidemmän aikaa sopivien lainausten etsimiseen kuin muuhun toteutukseen, ja lopulta päädyin kuitenkin käyttämään otetta runosta Ruohometsän kansasta, joka on jostain syystä lähiaikoina pyörinyt mielessä silloin tällöin. Jostain syystä pelkkää tekstiä ajatellessa mieleen tuli Tolkien, mutta ehkä kuviteltu "tolkienmaisuus" onkin oikeasti "panupekkasmaisuutta", koska Panu Pekkanen on suomentanut runot sekä Sormusten herrassa että Ruohometsän kansassa?

Taidanpa muuten vesivärittää ne paperin repimisestä syntyneet silputkin ja käyttää niitä johonkin tulevaan päivätehtävään, sikäli kuin onnistuu. Se tässä kuitenkin on hauskaa, että tulee vähän mietittyä ja kokeiltua erilaisia tekniikoita ja toteutustapoja.

PS. Tuli mieleen, että aina kun jätän kommentteja muille, luen jostain syystä sen bloggerin "todista, että et ole robotti"-kirjainhässäkkätehtävän muotoon "todista, että et ole idiootti" ja sitten tulee kauheat paineet!


PPS. Laitetaanpa vielä viikonloppuna otettu bonuskuva siitä, miten cthulhu-lapaset lähti etenemään. Bussissa neulottavaksi niistä tosin ei ole, kun ohjetta on niin vaikea seurata bussin tärinässä.



2 kommenttia:

  1. Kivan näköisiä sivuja olet tehnyt!
    Myös lapasenalku näyttää hienolta. Ihailen aina noita kirjoneuleita, mutta en itse osaa koskaan tehdä niistä sellaisia, että mahtuisivat jalkaan/käteen/päähän. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!

      Siinä on myös yksi syy, miksei kivasta kirjoneuleesta ollut bussineulottavaksi - silmukat täytyy jättää niin löysälle, että bussin tärinässä puikot putoilisivat, ja silloin ei kellään enää olisi kivaa :D Tosin saatoin jättää silmukat vähän tarpeettomankin löysälle, koska tuosta on tullut luultua isompi. Toivottavasti sen parista tulee edes suunnilleen saman kokoinen :D

      Poista