...oli lopulta löytänyt perille eilen, joten nyt siitä voi pistää kuvatkin nettiin. Tai no, äitini ei käytä nettiä, joten yllätystä se ei olisi pilannut, vaikka olisinkin blogannut lähetyksestä saman tien. Odottelin silti ensin jännityksellä, koska se ehtii perille, vai ehtiikö. Olisi harmittanut aivan sairaasti, jos paketti olisi kadonnut postissa! Sain sukat valmiiksi keskiviikkona ja tajusin vasta siinä vaiheessa, että torstai onkin pyhä. Paahdoin hiki hatussa postilaatikolle, josko ehtisin ennen sen tyhjennystä ja lähetys ehtisi ainakin postin perukoille odottamaan perjantaita, ehkä jopa jakeluun perjantaiksi. Ontto kumina paljasti, että laatikko oli juuri tyhjennetty - vaikka tietenkin ajattelin vielä varmuuden vuoksi, josko olisin sittenkin ollut vain keskiviikon ensimmäinen postinlaittaja sillä laatikolla. No en vissiin. Tiistaina se sitten oli lopulta ehtinyt perille ilahduttamaan vastaanottajaa.
Äidiltä olen saanut vuosien saatossa varmaan sadatmiljoonat sukat, joten ehkä on aika joskus tehdä jotain takaisinkin. Tein sitten toiset aaltosukat vähän vähemmän akvaariomaisissa väreissä. (Ja heh, nyt myös kuvasin ne eri paikassa kuin yleensä, joskaan en juuri eri tavalla.)
(Täytyy muuten kehaista Koruharakan toimitusta - se tuli nopeasti ja paketti oli ulkomuodoltaankin niin söpö, että ensin luulin saaneeni henkilökohtaista postia joltain kaverilta! Heijastimien lisäksi tilaamani korvakorut oli vielä pakattu rusetilla koristeltuun rasiaan, tuntui aivan kuin lahjaa olisin avannut vaikka itse olinkin tilannut ja tiesin mitä sieltä löytyy. Tuli melkein paineita, kun olin lähettämässä osaa tilaamistani tuotteista eteenpäin, enkä varmasti saanut niitä ihan yhtä nätisti pakattua.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti