Askartelun ja krääsäkaupan instituutio Tiimari on sitten tullut tiensä päähän. Ei siitä niin kauaa ole (pari viikkoa?), kun luin lehdestä Tiimarin supistamissuunnitelmista ja yt-neuvotteluista, ja toivoin ettei ainakaan Kaarinan Tiimari olisi lakkautettavien listalla, koska siellä on aina ollut hyvä valikoima ja mukava tunnelma - mutta seuraavaksi saatiinkin sitten lukea konkurssiuutisia koko ketjusta.
Haikeissa tunnelmissa muistelin menneitä - miten 10-vuotiaana Porvoon Tiimari oli varsinainen aarreaitta, jossa värikkäät tarrarullat roikkuivat katosta, ja miten teini-ikäisenä tuli kannettua Forssan Tiimarista varmaan kilotolkulla kirjepaperilehtiöitä ahkeran kirjeenvaihtoharrastuksen polttoaineeksi. (Ja myöhemmin Kaarinan Tiimarista löytyi kauniimpia kirjepapereita kuin Turun Tiimareista.) Enää ei myydä tarroja rullista pala kerrallaan, eikä kirjepapereissa löydy valinnanvaraa vanhojen aikojen malliin. Eipä sillä, että sitä kirjepaperia tulisi ihan vanhojen aikojen malliin käytettyäkään, mutta on sille silti aikansa ja paikkansa nykyhetkessäkin.
...Kohta ei enää myydä sitten siitä osoitteesta askartelutarvikkeitakaan, joitten hamstraamiseen on aina niin helppo langeta ja miettiä vasta myöhemmin, että mitäs mää tällä kaikella muka teen.
Voi Tiimaria.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti